tiistai 21. maaliskuuta 2017

Kevätkauden avaus

Toiset meuhkaavat leskenlehdistä ja muuttolinnuista, mutta hevoskansalle varmin kevään merkki on siirtyminen ulkokentälle. Sekä Winnien että Veikan kanssa on kierretty koko pitkä "talvi" maneesin neljää seinää, mutta vihdoin aurinko on alkanut pilkahdella sen verran, että kentät ovat vähitellen paljastuneet jään ja lumen alta.


Winnien kotitallilla kenttä paljastui jääkerroksen alta ja kuivui käyttökelpoiseksi muutamassa päivässä, kun lämpötilat huitelivat reilusti plussan paremmalla puolella ja aurinko pääsi paistamaan täydeltä terältä aamusta iltaan. Mikäli vain muuta hevosseuraa ei olisi ollut, olisi tamma päässyt korkkaamaan ulkokauden vapaana rallitellen, mutta lopulta poni päätyi tallaamaan hiekkaa juoksutusliinan päässä.

Välittömästi kentälle päästyämme alkoi Winnie suunnitella piehtaroimista. Ponia sai patistella toden teolla liikkeelle, ettei se olisi käynnistä heittäytynyt polvilleen. Tehtiin lopulta sopimus ja Winnie sai hölkkäillä pikaisesti ympyrällä, jonka jälkeen se vihdoin sai luvan hieroa hiekkaa karvaiseen takapuoleensa.

Kun vihdoin pääsin sairasloman loputtua kentälle ratsain, pääsi lumisade yllättämään pahemman kerran. Sentään aurinkoisia päiviä on luvattu lisää, joten eiköhän ratsastuskuvienkin suhteen päästä piakkoin keväisempiin tunnelmiin.






Read More »

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Ponien irtohypytyspäivä

Tässä sairasloman aikana on lähestulkoon meinannut järki lähteä, kun oikein mitään ei ole pystynyt tekemään. Puolet lomasta on lusittu ja kaipuu ponien kanssa puuhasteluun kasvaa vain päivä päivältä. Muutamia kertoja olen onneksi päässyt poneja nuuhkimaan omistajiensa seurassa.

Pahimmat kivut ovat nyt poissa ja operoitu käsi kestää jo kevyttä kuvaamista. Vain vähän aikaa sitten hankittu lyhyt ja kevyt valovoimainen putki mahdollistaakin nyt kuvaamisen, kun painoa ei tule paljon käden varaan eikä zoomiakaan tarvitse pyörittää. Vihdoin jotain mielekästä tekemistä edes muutamalle päivälle viikossa!


Sunnuntaina pääsin kuvaamaan Veikan ja kahden muun suloisen ponin irtohypytystä. Veikka oli päässyt viimeksi hyppäämään yli kuukausi sitten, eikä se aivottoman riekkumisensa vuoksi ollut päässyt juoksentelemaan vapaanakaan pitkään aikaan. Kujalle päästessään Veikka otti ilon irti touhusta ja rallitteli hallia ympäri varmaan kolme kierrosta putkeen ennen kuin malttoi pysähtyä odottamaan sen verran, että esteitä saatiin välillä korotettuakin.



Tuollaista riemua en tuon ponin naamalla ollut ennen edes nähnyt - se aivan silmin nähden nautti tuosta puuhasta! Epävarmuuskin esteillä oli tipotiessään, kun ruuna lenteli kerta toisensa jälkeen kasvavista esteistä yli. Hyppytekniikkakaan ei ollut aivan toivoton - kyllä tuosta vielä kelpo kisaponi esteillekin tulisi!






Read More »

torstai 9. maaliskuuta 2017

Takatalven riemuja aikuistumispuuskan saaneen Winnien kanssa

Muutama viikko sitten lämpötilat huitelivat korkeimmillaan + 6 asteessa auringon paistaessa täydeltä terältä. Nopeasti alkanut kevät joutui tauolle, kun viikon verran tulla tuprutti lunta oikein olan takaa. Lumisimmat päivät osuivat viikonlopulle, joten takatalven pääsi hyödyntämään peltorallittelun merkeissä niin Veikan kuin Winnienkin kanssa.




Olin jo huokaissut helpotuksesta, ettei Winnien kanssa "tarvitsisi" laukkailla pellolla tänä talvena kun lumitilanne ei sitä mahdollistanut. Onni onnettomuudessa, että lumet tulivatkin näin myöhään, kun poni oli jo ehtinyt tasaantua villittelykaudestaan, joka ajoittui joulun tietämille. Viimeisen kuukauden Winnie on käyttäytynyt oikeastaan kuin mikä tahansa normaali poni, joten pellolle lähteminenkään ei tuntunut enää aivan niin huonolta idealta.

Pahimpaan kuitenkin varauduttiin. Winnie sai suuhunsa estekuolaimen jarruksi ja martingaalin hillitsemään pään viskomista. Raippa ja kannukset saivat jäädä talliin, jottei mikään ylimääräinen provosoisi ponia villiintymään.





Hetken pellolla pyörimisen jälkeen alkoi iskeä epäusko. Poni ravaili tasaista tahtia rennon letkeänä ja siirtyi pidätteestä mielellään ihan käyntiin saakka. Tuntui siltä, että tallista on valittu väärä hevonen tai sitten minun tuntemani Winnie on saanut suuren määrän rauhoittavia ennen ratsastusta. Meno oli löysempää kuin ikinä ennen! Laukkakaan ei meinannut edes nousta, saatikka pysyä yllä. Yhden suoran verran sain ponista irti reippaampaa laukkaa, mutta kunnon peltorallittelusta ei ollut tietoakaan.



Mitäpä sitä turhia provosoimaan ponia, kun se kerrankin käyttäytyy oikein nätisti. Tehtiin sitten mukavaa laukkaa ympyröillä ja fiilisteltiin vähän ravia. Loppukäyntejä maastopoluilla kävellessä oli varmasti niin minun kuin kameran kanssa mukana olleen Maijunkin kasvoilla hieman epäuskoinen ilme; onkohan tuo poni vihdoin aikuistumassa? Mikäli tämä sama voittoputki tamman käytöksen suhteen jatkuu, saatetaan päästä touhuamaan ihan normaalien hevosten juttuja, kuten kunnon maastoilua tai vaikka kilpailemista muuallakin kuin kotitallin kisoissa. Ei nyt kuitenkaan huokaista vielä helpotuksesta! Eiköhän tuo pian jotain uutta meidän pään menoksi keksi.

Kuvista kuuluu jälleen kerran iso kiitos todelliselle hovikuvaajalle Maijulle.







Read More »

Kuukauden luetuimmat

Suositut tekstit